Afrikan tähti kertoo kotiin palaavan, elämän kuluttaman ja paljon kokeneen miehen ja hänen vanhan äitinsä välisestä keskustelusta. Kirja avautuu hiljalleen. Päähenkilöstä ja kirjan muistakin henkilöistä rakentuu pikkuhiljaa kokonaisia hahmoja, joilla on oma historia. Usein dramaattinen. Lopulta käy ilmi, että historiasta löytyy paljonkin erilaista uskomatonta ja shokeeraavaakin. Tärkein punainen lanka tässä kirjassa on kotiinsa palavan pojan keskustelu äitinsä kanssa. Oikeastaan koko kirja on äiti-poika -dialogi, jonka ympärille maalataan tausta. Kirja on taitavasti rakennettu ja omaperäinen. |
0 Comments
Kirjailijan omat sanat:
Teini-iässä minulla oli kaksi unelmaa. Ensimmäinen oli tulla rockmuusikoksi. Toinen oli tulla kirjailijaksi. Luulen, että en ole oikeastaan koskaan tietoisesti päättänyt tulla kirjailijaksi, niin vain kävi. Tietysti olen iloinen niin kävi. Kun kirjoitan, minua ajattomat teemat kiinnostavat minua, esimerkiksi ihmissuhteet. Rakkauden julkisivu ja kääntöpuoli. Sukupolvien väliset suhteet, esimerkiksi isä-poika. Poimin omia elämyksiä, tunteita, muiston katkelmia, ja rakennan niistä uutta, romaanin vaatimalla tavalla. Mikä tapahtuu kirjassa ei ole tapahtunut minulle, mutta se perustuu usein omiin kokemuksiini ja asioihin jotka ovat tapahtuneet minulle. (Kirjasampo)
Muualla sanottua: Vanha nainen haluaa kuolla rakkaalla sukuhuvilalla, ja perhe kerääntyy hänen ympärilleen. Tyynen säteilevät elokuun päivät lapsuuden kesäparatiisissa ovat täynnä latautunutta odotusta. Veljekset Olof ja Carl kohtaavat ensi kertaa vuosiin; lapsuuden kilpailu ja mustasukkaisuus, torjutut syvät tunteet murtautuvat esiin, vanha triangelidraama alkaa elää odottamattomin seurauksin. Surumielisyys, jännitys ja leikki väreilevät kuin valo ja varjo Johan Bargumin nautittavassa ihmissuhdedraamassa, jonka näyttämönä on suomenruotsalainen saaristohuvila. (Kirjasampo)
Muualla sanottua:
"Viimeisteltyä ja tiheää. Merkitystä täynnä ja läpikotaisin ajateltua pienintä yksityiskohtaa myöten. Kertomus saa lopulta suorastaan mystisen voiman ja arvokkuuden" - Lisbeth Larsson, Expressen
![]() Rosa Liksomin Hytti Nro 6 on pieni, herkkä ja kaunis kirja. Kaunis, joka sisällyttää itseensä myös ruman. Tarina kertoo suomalaisesta tytöstä, joka matkustaa venäläisessä junassa halki Siperian. Hyttikaverikseen hän saa venäläisen hulttion. Sisäistä ja ulkoista dialogia, taidokkaita kielikuvia ja loistavaa tilannekuvaa. Mukaansatempaava ja hyvin suositeltava kirja, jonka parissa ei kauaa tosin aika kulu, sen saattaa ahmaista vaikka yhdessä illassa. Ai niin, kirja on vuoden 2011 Finlandia-voittaja. Muualla sanottua:
Rosa Liksomin huikea kertomus matkasta asioiden ytimeen, suljetun maan sielunelämään ja tytön omaan sisimpään. Lukiessa tuntuu, että omankin olohuoneen ikkunoista näkyvät pakkasen huurtama Siperia ja lyhyissä vitjoissa nälkäänsä haukkuvat koirat.- Kodin KuvalehtiTämän voi lukea vaikka kuinka moneen kertaan, ja aina avautuu jotain uutta, niin rikasta teksti on.- Jarmo Tuominen, Valkeakosken sanomat
Vuonna 1946 julkaistu (ruotsinkielinen Janne Kubik jo 1932) Janne Kuutio on hämmästyttävä kirja. Saman aikaisesti hyvin moderni ja hyvin vanhanaikainen. Kerronta on nykylukijalle hieman vaikeaa ja raskasta, välimerkkejä kuten puolipistettä ja ajatusviivaa on viljelty paljon, mutta kun rytmiin pääsee kiinni, niin tarinan voi lukea vaikka yhdessä illassa. Joka luvun lopussa on kirjailijan oma selostus tapahtumista ja niiden tausoista. Ja kuka kumma sen on kirjoittanut? Elmer Diktonius oli suomenruotsalainen kirjailija ja juuri Janne Kuutiota pidetään ensimmäisenä suomalaisena modernina romaanina. Hän on itse suomentanut kirjan. Herkullinen, puolifilosofinen, humoristinen ja riipaisevan inhimillinen tarina. Yksi tämän joulukuun kohokohdista. Muualla sanottua: Kirjan rakenne on omalaatuinen ja se on yksi kokeellisimmista Suomessa kirjoitetuista romaaneista. Elmer Diktonius kirjoitti modernismin tyylin mukaisesti. Diktonius kommentoi kirjan tapahtumia aina lukujen lopussa. Kirjailija suhtautuu ironiseen sävyyn Jannen edesottamuksiin. Kerronnan visuaalisuus ja auditiivisuus ovat keinoja tavoittaa tilanteen luonne niin, että se ilmentää samalla Jannen ja yleensäkin raskasta työtä tekevien ihmisten elämää ja kokemuksia. Satamatyön kuvaus on kuin modernistinen maalaus, jossa ekspressionistiset, futuristiset ja kubistiset piirteet yhdistyvät visuaaliseksi kokonaiskentäksi. Janne Kuutiolla on merkittävä paikka suomalaisen proosan historiassa, mutta se on iästään huolimatta edelleen hyvin tuoreen tuntuinen. Diktoniuksen itsensä muokkaama suomenkielinen laitos on saanut säestäjäkseen Tapio Tapiovaaran hienon kuvituksen. Sanallisen puupiirroksen seurana kuvallisia puupiirroksia. Janne Kuutiota voi suositella hyvin lämpimästi kaikille hyvän kirjallisuuden ystäville. (Lähde: Wikipedia) |
arviotArvioitavana kotimainen uusi kirjallisuus ja musiikki Arkisto
February 2021
|